Hyvin kerrottu elämäntarina jää mieleen

”Kerro jotain itsestäsi” on kysymys, johon kannattaa valmistautua kunnolla. Mahdollisimman vaikuttavasti kerrottu elämäntarina ei jätä työhaastattelijaa kylmäksi. Tämä on keino erottua lukuisten muiden hakijoiden joukosta. Mutta millainen on hyvin kerrottu elämäntarina? Asiaa kannattaa kysyä tarinankerronnan ammattilaiselta. 

 ”Hyvä tarina jää kuulijan mieleen. Sen kertoja tulee tutummaksi ja hänet muistetaan”, sanoo elokuva- ja tv-käsikirjoituksen lehtori Marja-Riitta Koivumäki Aalto-yliopiston Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulun elokuva- ja lavastustaiteen laitokselta. 

Koivumäki tietää mistä puhuu. Hän on opettanut elokuvakäsikirjoittamista jo pitkään ja toiminut dramaturgina useissa suomalaisissa elokuvissa. Koivumäki on myös vuosittain valitsemassa uusia opiskelijoita elokuva- ja tv-käsikirjoituksen linjalle. Yksi pääsykokeiden perinteisistä ennakkotehtävistä on ollut oman elämäkerran kirjoittaminen.  

Hakijoiden lähettämistä elämäkerroista noin 70–80 prosenttia etenee suoraviivaisesti synnyin silloin ja silloin, sinne ja sinne, siihen perheeseen, jonka jälkeen sitten ja sitten. Hyvässä elämäkerrassa sana sitten olisi hyvä kuitenkin korvata ilmaisuilla mutta tai sen vuoksi. Eli: minulle kävi näin, mutta se sai minut tajuamaan, tai minulle sattui näin ja sen vuoksi minä ymmärrän paremmin sen ja sen asian”, Koivumäki toteaa. 

Elämäkerrassa on tärkeää tuoda esiin oman elämänsä tärkeitä tapahtumia, mutta ennen kaikkea se, miten tapahtumat ovat muokanneet kertojaa. Työnantaja haluaa kuulla, miten kypsä työnhakija on ja miten kehittynyt ihmisenä, eli mitä hän on oppinut elämänsä käännekohdissa. Eli siis samalla tavalla kuin draamassa, myös oikeassa elämässä sisäiset tapahtumat ovat ulkoisia tapahtumia merkittävämpiä. 

”Sain kerran itsekin työpaikan motivaatiokirjeellä, jossa selitin, että oli eräs asia, mitä en aluksi tajunnut, mutta tiettyjen tapahtumien jälkeen opin sen ymmärtämään”, Koivumäki kertoo. 

Sujuvuutta elämäkerran kertomiseen voi tuoda tietyn näkökulman valitseminen. Koivumäki käyttää esimerkkinä vertausta henkilöstä, joka hakee pyöränkorjaajan paikkaa. Tällöin elämäkerta kannattaa sitoa mahdollisimman paljon pyörien ympärille, ja korostaa sitä, mikä merkitys polkupyörillä on omassa elämässä ollut. 

 ”Opin ajamaan ilman apupyöriä 5-vuotiaana, minkä vuoksi sain kaksipyöräisen. Elämäni alkoi kunnolla, kun sain mopon teini-iässä”, Koivumäki kertoo esimerkkinä ja huomauttaa, että huumori on oiva lisäys hyvään tarinaan. ”Mutta itseään ei kannata pilkata”, hän muistuttaa. 

Kun kokemuksia alkaa olla enemmän, erilaisista työtehtävistä kannattaa koota omanlainen tilkkutäkkitarina. CV:tä ja hakemuksia valmistellessa kannattaa miettiä, miten kukin irrallinen ja lyhytkin vaihe liittyy johonkin isompaan kokonaisuuteen, jotta tarinasta tulee yhtenäinen ja koherentti. Loppuvaiheen opiskelijoille tulevan uran suunnittelu tuo elämäkerran miettimiseen myös seuraavan askeleen. 

 

Teksti: Henri Waltter Rehnström
Kuva: Getty Images

Julkaistu Teekkarin työkirjassa 2017 

Author

Työkirjan toimitus

Parhaat vinkit työnhakuun ja uraan. Blogissa haluamme antaa tietoiskuja, kertoa tarinoita ja tuoda työnhaun tuoreimmat uutiset juuri sinulle.

Hackathon on leikkiken