Oletko oman elämäsi johtaja?

Mitä yhteistä on maailmankuululla fyysikolla Stephen Hawkingilla ja entisellä freestylehiihtäjällä ja FightBack-brändin perustaneella Pekka Hyysalolla? Molemmat ovat loistavia esimerkkejä siitä, mihin hyvällä itsensä johtamisella parhaimmillaan pystyy. Sen sijaan, että Stephen ja Pekka keskittyisivät siihen, mitä eivät voi tehdä, he ovat keskittyneet siihen, mitä voivat tehdä.

Työterveyslaitoksen Monimuotoisuusbarometrissä (2016) haastatellut HR-alan ammattilaiset olivat yhtä mieltä siitä, että itsensä johtamisen taidoissa nuorilla työnhakijoilla on ehdottomasti eniten kehitettävää. Itsensä johtamisesta tulee usein mieleen hyvä itsekuri ja deadlineissa pysyminen. Nämä liittyvät itsensä johtamiseen, mutta ovat enemmänkin hyvästä itsensä johtamisesta seuraavaa toimintaa, kuin itsensä johtamisen todellista ydintä.

Itsensä johtamisessa on pohjimmiltaan kyse omien tunnetilojen tunnistamisesta, oman osaamisen tiedostamisesta ja ennen kaikkea omiin kykyihin uskomisesta. Toisin sanoen itsensä johtamisen mestarilla on kehittynyt käsitys siitä, kuka hän on, mihin hän pystyy ja minne hän on menossa.

Kun omakuva on realistinen, tavoitteet ovat selvillä ja omiin kykyihin on kova luotto, alkaa itsensä johtaminen näkyä toiminnan tasolla juurikin deadlineissa pysymisenä ja onnistuneena aikataulutuksena.

Ajankäyttösi kertoo arvoistasi

Itsensä johtaminen vaikuttaa työn ja uran lisäksi kaikkiin elämän osa-alueisiin, kuten vapaa-aikaan ja ihmissuhteisiin. Se, mihin käytät aikasi, kertoo paljon myös siitä, mitä elämässäsi arvostat. Milloin olet viimeksi pohtinut, kohtaavatko tavoitteesi ja toimintasi? Entä teetkö päivittäin asioita, jotka edistävät tavoitteidesi saavuttamista?

Jos omat arvot ja tavoitteet eivät ole selvillä, elämästä tulee helposti joko ylisuorittamista tai alisuorittamista. Välillä on hyvä pysähtyä miettimään, mitkä asiat ovat elämässä sinulle tärkeimpiä, ja minkä verran loppujen lopuksi käytät niihin päivittäin aikaa.

Usein tavoitteiden asettamisesta tulee mieleen esimerkiksi uraan tai opiskeluun liittyvät, tehtäväkeskeiset tavoitteet. Aivan yhtä tärkeä tavoite voi kuitenkin olla myös se, ettei hyvällä omallatunnolla tee päivän aikana yhtään mitään.

Kiire- ja tehokkuuskulttuurimme painottaa esimerkiksi työhön ja opiskeluun liittyviä tavoitteita, jolloin vapaa-aikaan ja hyvinvointiin liittyvät tavoitteet saattavat jäädä taka-alalle. Pahimmillaan tämä voi johtaa innovatiivisuuden ja motivoituneisuuden laskun kautta uupumukseen, joka puolestaan vaikuttaa työskentelyn tehokkuuteen.

Urheilijakaan ei ylikuntoisena yllä parhaimpaan suoritukseensa. Sama pätee työelämässä – aseta itsellesi rajat! Hyvinvoiva työntekijä on myös tehokas työntekijä.

Näin voit kehittää itsensä johtamisen taitojasi

  1. Mieti, mistä nautit työssäsi tai opinnoissasi eniten. Missä haluaisit kehittyä? Entä vapaa-ajalla?
  2. Tee muutaman päivän ajalta listaa asioista, joita teet päivän aikana. Vertaa niitä edellisen kohdan pohdintasi tuloksiin. Täsmäävätkö ne?
  3. Aloita päiväsi miettimällä päivän tärkeintä tavoitetta. Mikä olisi se yksi asia, jonka haluaisit saada aikaan? Jos saavutat päivän aikana tavoitteesi, muista olla itsestäsi ylpeä.
  4. Kirjoita ylös kaikki mielessäsi pyörivät, tekemättömät asiat. Mieti päivän alussa, mitkä niistä on konkreettisesti mahdollista suorittaa juuri tänään. Pilko isommat kokonaisuudet pienempiin osioihin. Näin saat joka päivä viivattua listalta jotain yli, ja elämän hallinnan tunteesi kasvaa.
  5. Aseta selvät rajat sille, mihin asti aiot tehdä töitä tai opiskella, ja mistä alkaa vapaa-aika. Näin sekä työskentelyn tehokkuus että vapaa-ajasta nauttiminen kasvaa.

Läs den här artikeln på svenska

Teksti: Anni Laine
Kuva: Getty Images

 

 

Author

Työkirjan toimitus

Parhaat vinkit työnhakuun ja uraan. Blogissa haluamme antaa tietoiskuja, kertoa tarinoita ja tuoda työnhaun tuoreimmat uutiset juuri sinulle.

Viimeisimmät blogipostaukset

#TeekkarinTyökirja

SEURAA MEITÄ INSTAGRAMISSA

Älyrengas aistii liuk