Mitä tuleman pitää

Tuleeko meistä kaikista isona koodareita? Tekevätkö robotit työmme? Kysyimme asiantuntijoilta, mitä tulevaisuuden työelämä tuo tullessaan.

Tiede ja tekniikka kehittyvät vauhdilla. Tulevaisuuden tutkimuskeskuksen tutkimusjohtaja Jari Kaivo-oja näkee, että kehitys on sitä luokkaa, että ihmiset voivat vapautua mekaanisesta työnteosta. ”Siirrymme asteittain itsensä toteuttamisen yhteiskuntaan, jossa tärkeää on se, että kokee tekemänsä työn mielekkääksi ja perustelluksi”, hän sanoo.

Yksittäisiä peliliikkeitä oleellisempaa on varautua tulevaisuuteen hyväksymällä se, että yllättävätkin asiat muuttuvat. ”Joustavuus, avoimuus ja kiinnostus uusiin asioihin ovat yleistaitoja, joita tarvitaan aina”, futuristi Elina Hiltunen listaa.

Myös Aleksi Neuvonen ajatushautomo Demos Helsingistä peräänkuuluttaa uteliasta asennetta. ”Ruoki uteliaisuuttasi. On tärkeää opetella tekemään asioita joustavasti yhdessä ja hyvällä meiningillä.”

Tulevaisuuden tutkimuksen dosentti Osmo Kuusen mukaan digitalisoituminen, big data ja tekoäly ovat kolme asiaa, joihin jokaisen kannattaa perehtyä.

Esitimme viisi väittämää tulevaisuudesta, joihin pyysimme tutkijoita vastaamaan.

Tulevaisuudessa…

Väite 1. Kaikki työ on digityötä ja jokaisen pitää osata koodata.

Iso osa työstä digitalisoituu ja automatisoituu. Koodaamisesta tulee tärkeä perustaito vieraiden kielten rinnalle: elämä helpottuu, kun sen hallitsee. Kaikkien tuskin tarvitsee koodata – ohjelmointi on monilla aloilla tukitoiminto. Kauempana tulevaisuudessa koodaustaitoa ei ehkä tarvita, jos tekoäly hoitaa koodauksen.

DI, KTT ja futuristi Elina Hiltunen

Väite 2. Robotit tekevät kaikki meidän työmme.

Ne tekevät merkittävän osan toistettavuuteen ja rutiineihin perustuvista töistä, mutta eivät ihmiset toimettomiksi jää. Halu olla hyödyllinen on ihmisessä vahva ja erilaisia ihmisten sosiaalisuuteen liittyviä tarpeita on loputtomasti. Niissä riittää puuhaa, jossa robottien on vaikea syrjäyttää ihmistä tyydyttävästi. Lisäksi toistaiseksi paras kombinaatio luovassa ongelmanratkaisussa on koneen ja ihmisjoukon yhdistelmä.

Demos Helsingin perustaja ja tutkimusjohtaja Aleksi Neuvonen

Väite 3. Työtä ei tehdä toimistossa.

Digitaalisen kehityksen ansiosta monia töitä voi tehdä jo nyt siellä, missä se on mielekästä. Toki toimivat tilat ovat tulevaisuudessakin kysyttyjä. Tilavuokrauksen malli täytyy muuttaa räätälöidysti sopimuskohtaiseksi. Tähän suuntaan ollaan jo menossa edistyneissä ostoskeskuksien yrityssopimuksissa. Tilan mahdollistama tulovirta on vuokran peruste ja vuokrataso joustaa tuottavuuden mukaan.

Tutkimusjohtaja, dosentti ja startupien neuvonantaja Jari Kaivo-oja

Väite 4. Työurat lyhenevät ja niitä on jokaisella monta erilaista.

Työura ei kytkeydy enää yhteen yritykseen vaan tehtäviä ja työnantajia vaihdetaan varsinkin alan sisällä. Oman alan laaja ymmärrys on hyvä osaamisen lähtökohta, mutta sitä on hyvä täydentää jollakin yllättävällä. Opiskele tekniikan alan lisäksi vaikka kaunokirjallisuutta! Erikoiset yhdistelmät voivat auttaa työelämässä.

Dosentti ja What Futures Oy:n toimitusjohtaja Osmo Kuusi

Väite 5. Yrityksiä ja työntekijöitä ei ole, vaan asiantuntijat työskentelevät projekteissa omiin nimiinsä.

Näin tapahtuu – tai ainakin käsityksemme yrityksistä ja työntekijöistä muuttuvat. Digitaalisessa ajassa mahdollisuudet organisoitua ja tehdä yhteistyötä monipuolistuvat. Yrityksillä ei ole enää samaa tehokkuusylivoimaa kuin ennen. Parhaimmillaan tämä vapauttaa ihmiset toteuttamaan itseään. Ihminen kuitenkin tarvitsee edelleen yhteisön, mistä todisteena co-working-tilojen synty.

Demos Helsingin perustaja ja tutkimusjohtaja Aleksi Neuvonen

 

Teksti: Katariina Rönnqvist
Kuva: Getty Images

Author

Työkirjan toimitus

Parhaat vinkit työnhakuun ja uraan. Blogissa haluamme antaa tietoiskuja, kertoa tarinoita ja tuoda työnhaun tuoreimmat uutiset juuri sinulle.

Viimeisimmät blogipostaukset

#TeekkarinTyökirja

SEURAA MEITÄ INSTAGRAMISSA

Maailman paras liima